Se on loppu ny

Minä luulen, että kesäloma on nyt vähän niin kuin loppu. Merkkejä on ilmassa:
*Laidun kasvaa pitkää kortta eikä mehevää tuoretta heinää oikein enää ole (ei ole yhtään niin kiva syödä kuin alkukesästä)
*Alituinen ulkona oleilu kyllästyttää (kun se käy työstä: pitää pakkosyödä ja paarmat kiusaavat)
*Jouduin pesulle, sellaiseen vaahtokylpyyn oikein (minun naamakin suihkutettiin, inhottavaa!)
*Kaiken huipuksi matte on taas alkanut vaatia ja käskeä ja pomottaa, eikä se yhtään halua ottaa huomioon, että minua ehkä väsyttää tai ei muuten vaan aina huvita (olen vieläkin ihan hämmästynyt tästä)

Eilen meidän piti mennä maten kanssa jokirantaan mutta minä ovelasti astuin toisen etukenkäni irti melkein heti ja aloin sitten sopivasti aristaa sitä kengätöntä kaviota. Sain syödä aika kauan ojan penkasta kun matte kiroili ja puhisi ja etsi irronnutta kenkää. Ei se sitä löytänyt ja me mentiin tallille ja sitte oli vain ihan lyhyt irtojuoksutussessio.

Matte oli harmi kyllä vieläkin äkäinen ja puhkui energiaa ja päätti, että on sopiva aika pestä minut. Tykkään kyllä siitä, että minua huuhdellaan viileällä vedellä töiden jälkeen tai jos on muuten kuuma. Kunnollinen pesu kestää kauemmin ja minun pitää seistä nätisti kun ensin kastellaan ja sitten vaahdotetaan ja pestään ja sitten huuhdellaan ja vielä kuivataan. Tylsää!

Minulle lyödään uusi kenkä vasta huomenna, joten minusta tänään olisi ollut vapaapäivän paikka. Matte kumminkin satuloi minut ja punnersi selkään ja me mentiin maneesiin ja kun minä yritin laiskotella ja madella pitkänä niin matte tuli oikein äkäiseksi ja jouduin taipumaan ja asettumaan ja peruuttamaan nopeasti ja vaihtamaan vähän väliä askellajia ja niin minun oli pakko ottaa takaosa alle ja alkaa tehdä töitä.

Ei se loppujen lopuksi ollut edes kovin rankkaa: me tehtiin vain vähän sidepassia ja takaosakäännöksiä ja rollbackejä. Kaikki meni ihan hyvin kun olin selvinnyt alkujärkytyksestä ja herännyt ja tajunnut, että matte on ihan tosissaan. Mattekin oli tyytyväinen ja kehui minua, mutta tuntui tuumivan, että minun loma tai paremminkin löysä työjakso ja maastoilukausi on kestänyt liian pitkään ja minä olen muka kadottanut työmoraalini.

Huh hellettä

On niin kamalan kuuma, etten minä jaksa tehdä töitä. Minulla menee kaikki voimat ötököiden -etenkin paarmojen- hätistelyyn päivisin. Öisin en malta nukkua kun pitää syödä ja vahtia kavereita. Eli ainoa mahdolisuus lepoon on oikeastaan silloin, kun matte tai joku muu tulee hakemaan töihin.

Varustelun aikana vetelen sikeitä enkä vapaaehtoisesti herää silloinkaan, kun ratsastaja kömpii selkään. Ei tämmöisillä helteillä jaksa itseään kunnioittava hevonen panostaa kuuliaisuuteen vaan lepää aina kun voi, mieluiten tietysti viileässä maneesissa.

Matte vei minut eilisiltana maneesiin ja me aloitettiin irtojuoksutus. Se tahtoo sanoa, että minä olen nakuna ja liikun sinne mihin matte käskee ja maten määräämää vauhtia. Minä kävelin kuuliaisesti pari kierrosta maneesin ympäri ja sitten minua alkoi armottomasti kutittaa. Aloin piehtaroida -matte antaa tehdä niin jos ei olla vielä kunnolla aloitettu töitä- ja viileä hiekka tuntui niin mukavalta, etten sitten viitsinyt nousta ylös. Vähän vilkuilin mattea, että saanko jäädä pötkölleen ja ottaa pikku tupluurit. Matte sitten antoi luvan ja minä vetelin sikeitä makuullani vähän aikaa.

Me hevoset ei koskaan nukuta pitkällään montaa minuuttuia kerralla, joten pian minä nousin ylös ja yritin jatkaa nukkumista seisaallani. Silloin matte raa'asti pakotti minut töihin ja jouduin kiertämään monta kierrosta ja ravaamaan ja vielä laukkaamaankin! Huh kun oli rankkaa.

Tänä aamuna minä ehdottelin Sukkistädille, että mitä jos ottaisin pienet torkut kesken ratsastuksen. Täti ei kumminkaan ollut suostuvainen. Minä en sitten ollut suostuvainen työntekoon, en viitsinyt edes yrittää esittää aktiivista eikä täti ollut oikein tyytyväinen minuun. Siitä minä viis piittaan. Jos on väsynyt niin on väsynyt, minkäs teet.

Tänään minä pääsin sitten pitkille unille talliin päivän kuumimmaksi ajaksi. Matte toivoo, että se auttaa, ja minä jaksan huomenna tehdä sitten tädin kanssa kunnolla töitä. Saa nyt nähdä viitsinkö, vaikka illalla olin kyllä jo ihan pirteä. Matte ei jaksa itse tehdä helteellä töitä ja usuttaa siksi Sukkistätiä ratsastamaan. Jos kerran matte ei jaksa, niin en ymmärrä, miksi minunkaan pitäisi.

Leijonanhäntä

Terkut täältä laitumelta! Minulla menee ihan kivasti. Saan olla ulkona ympäri vuorokauden paitsi jos on oikein kuuma päivä. Sellaisina pääsen välillä sisään ihanan vilpoiseen talliin ötököiltä suojaan. Tallissa minä menen heti pötköttämään ja torkun kunnolla kun ulkona tarvitsee aina vähän vahtia, että mitä ympärillä tapahtuu. Pitää pysyä selvillä siitä, mitä kaverit tekevät, ja olla vähän varuillaan jos jostain hyökkää vaikka joku petoeläin.

En ole ollut yhtään lomalla, vaan joka päivä tehdään jotain töitä maten tai jonkun muun kanssa. Minulla on sovituksessa uusi koulusatula, joka kuulemma sopii matenkin ahterille. Minun vanhassa lainasatulassa matte ei pysty istumaan ollenkaan, vaan sen reidet jännittyy ja minä menen ihan pinkeäksi, kun matte on niin jäykkä. Tämän uuden satulan kanssa meillä menee paremmin ja Sukkistätikin kehui tänään minun liikkeitä kovasti.

Minä olen saanut kengät etukavioihin. Koskaan en ole näin aikaisin joutunut kenkään! Nyt kun olen jo aikuinen, niin teen enemmän töitä kuin ennen ja sen pitkän kuivan jakson aikana minun etukaviot kuluivat ihan töpöiksi. Minun seppä kävi sitten ja sanoi, että minä olen kovasti aikuistunut ja järkevöitynyt ja minun kengityskäytös on parantunut. Kotkausta minä inhoan, mutta annan nykyään tehdä senkin, enkä edes rypistä naamaa kun tiedän, että on tärkeää käyttäytyä hommissa asiallisesti.

Minun kengittäjä sanoi aika kivasti, että minulla on leijonanhäntä! Me miehet ymmärretään toisiamme. Matte ja muut puhuvat aina vain aasinhännästä, koska minulla on enää pieni tupsu jouhia hännänpäässä.

Eilen me tehtiin aika pitkä laukkamaasto maten kanssa. Mentiin ekaksi ison tien yli ja sitten pikkutietä pitkin jokirantaan, jossa sain päästellä lujaa. Jouduin kyllä laukkaamaan vielä senkin jälkeen, kun olin saanut omasta mielestä jo tarpeeksi, ja minun tuli vähän hiki. Metsässä ei ole nyt oikein kiva käydä, kun siellä on niin paljon ötököitä. Minä inhoan paarmoja ja jos niitä pörrää jo alkumatkasta, niin yritän aina ehdottaa pikaista paluuta kotiin ja ötökkämyrkyn lisäämistä.

Pari tyyppiä meidän tallilla ei anna kunnolla ruiskuttaa itseensä sitä myrkkyä. Urpot. Kannattaisi niidenkin tajuta, että on paljon mukavampi olo, kun ei ole aina ihan paukamilla puremista.